Palveluasunnot ja palvelukodit sijoituskohteena

"Ennen muutettiin maalta kaupunkiin, tulevaisuudessa muutetaan omasta kodista palveluasuntoon"

Eräs suurista pitkäaikaisista trendeistä on ollut suomalaisten muutto kaupunkeihin työn ja opintojen perässä. Muuton myötä on tarvittu väliaikaisia asuntoja. Valistunut sijoittaja on jo pitkään pystynyt hyödyntämään tätä trendiä hankkimalla ja vuokraamalla asuntoja kasvupaikkakunnilta. Tuotto on ollut tasaista ja siinä ohessa on saattanut saada tuntuvaakin arvonnousua alkuperäiselle sijoitukselleen. Näin on tapahtunut jo yli 50 vuotta ja trendin uskotaan jatkuvan yhä.

Toinen viime vuosina alkanut, paljon keskusteltu pitkävaikutteinen trendi on väestön ikääntyminen. Ikääntymisen myötä asumisen tarpeet muuttuvat jälleen. Osa ikääntyvästä väestöstä ei yksinkertaisesti selviä arjesta omassa kodissaan. Suuri muuttoliike tulevaisuudessa onkin kodista palveluasuntoon tai palvelukotiin tapahtuva muutto asuinpaikkakunnan sisällä. Tämä on suuri haaste, johon tullaan kehittämään soveltuvia kiinteistöjä. Minerva tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden hyötyä tästä trendistä kehittämällä ja rakennuttamalla vuokra-asumisen ratkaisuja juuri tähän erityiseen tarpeeseen.

Väestön ikääntyminen seuraavan 50 vuoden aikana

Palvelukotiasumisen kysyntä riippuu väestön ikääntymisestä. Palvelukiinteistöjen tarve voidaan arvioida niin pitkälle, kuin virallisia väestöennusteita on saatavilla. Oheisessa kuvassa on esitetty virallisen ennusteen mukaan sekä 75-84 -vuotiaan väestönosan sekä 85 vuotta täyttäneen väestön määrä seuraavan 50 vuoden aikana.

(Lähde: Tilastokeskus 2009, Väestöennuste)

Kuvasta nähdään, että 30 vuoden kuluttua Suomessa on jo yli miljoona 75 vuotta täyttänyttä. Tämän jälkeen kasvaa edelleen erityisesti yli 85-vuotiaiden määrä. Ikääntyminen jatkuu virallisen väestöennusteen mukaan vielä 50 vuoden kuluttuakin. On siis kyse pitkäkestoisesta ja voimakkaasta trendistä. Tämä on seurausta erityisesti siitä, että väestö elää yhä pidempään.

Kuinka ikääntyminen vaikuttaa palvelukotikiinteistöjen kysyntään?

Suurin palvelukoteja tarvitseva ryhmä tulevaisuudessa ovat muistisairaat. Muistisairaiden asumistarpeet ovat olennaisesti erilaisia kuin normaaliväestöllä jo pelkästään siksi, että itsenäinen arjesta selviytyminen on heille hankalaa tai mahdotonta. Todennäköisyys sairastua muistisairauteen kasvaa voimakkaasti ikääntymisen myötä. Joka yhdeksännellä 75 - 85-vuotiaalla suomalaisella on keskivaikea tai vaikea dementoiva sairaus. Yli 85-vuotiaista jopa joka kolmas sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta Stakes-raportti 14/2007 sivu 24, Muistiasiantuntijat ry. Kodinomainen palvelukoti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esittämän arviointitavan mukaan joka kolmannelle ikääntyneelle muistisairaalle soveltuvin asumismuoto. Näin voidaan arvioida palveluasumisen kysyntää melko luotettavasti jopa 50 vuoden ajanjaksolla.

(Lähde: Tilastokeskus 2009, Väestöennuste; Stakes raportti 14/2007)

Kuvasta havaitaan, että palveluasumisen kysyntä kasvaa tasaisesti ja jatkaa kasvuaan vielä 50 vuoden kuluttuakin. Kuva osoittaa, että Suomessa on tarve on luoda yli 50.000 suomalaiselle palvelukotipaikka tai muu palveluasumisen muoto vuoteen 2060 mennessä. Rahallisena investointina tämä tarkoittaa nykyrahassa arviolta noin kuutta miljardia euroa. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi yli 2000 uuden Lintuvaaran palvelukodin tyyppisen kiinteistön rakentamista valtakunnallisesti.